A)
Lapsesta voidaan kerätä tietoa monella eri tavalla. Aluksi voisi katsella millaiselta lapsi ulospäin vaikuttaa ( esim. kuinka tulee toimeen muiden lasten ja ohjaajien kanssa), seuraavaksi kysyisin työpaikka ohjaajaltani millainen lapsi on ja samalla kysyisin voisinko katsoa lapselle tehtyä vasua ( tietenkin jos lapsen vanhemmatkin suostuvat), Voisin myös kysyä lapsen vanhemmilta millainen lapsi on ja millainen hänen elämän tilanteensa on juuri nyt. Jos lapsi jo puhuu voin kysyä häneltä itseltään (esim. mistä hän pitää, mitä hän haluaisi tehdä, millainen hänen suosikki kirjansa on yms.). Voisin katsoa myös lapsen elämän kansiota josta voisin huomata pitääkö lapsi piirtämisestä, kirjoitamisesta ja millaisia muistoja hänellä on. Niistä voisin katsoa kuinka hänen hieno motoriset taidot ovat kehittynyt ja mistä hän mahtaisi pitää. Ulkona voisin havainnoida tykkääkö lapsi leikkiä muiden kanssa vai viihtyykö hän enemmän yksin. Pitääkö hän juoksemisesta (ja pysyykö tasapaino hyvin) vai enemmän asioiden tutkimisesta.
On tärkeää katsoa lasta monesta eri näkökulmasta, jotta lapsesta saataisiin mahdollisimman laaja käsitys, mitkä ovat hänelle helppoja ja mieluisia ja mitkä ovat hänelle haastavampia ja mitä hän ei haluaisi tehdä. Näiden havantojen avulla voidaan huomata mitä lapsen täytyisi viellä harjoitella ja missä hän on jo edistynyt. Havainnoista tulisi kertoa myös vanhemmille ja yhdessä heidän kanssaan pohditaan miten lasta voisi auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeä kysyä myös lapsen vanhemmilta, sillä lapsi usein toimii kotona ja päiväkodissa eri tavoin. Ja mitä enemmän tietoa lapsesta on sitä paremmin lasta voidaan tukea ja auttaa.
B)
TYÖPROSESSIN NELJÄ VAIHETTA
1.
1. Havainnointi: tunnistetaan lapsen vahvuudet ja kehityksen kohteet. katsomalla lapsen kehityksestä motoristen taitojen, puheen kehityksen ja sosiaalisten taitojen avulla. Näiden tietojen
avulla voidaan luoda tavoitteita.
2. Tavoitteet: Pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä, kirjaamalla lapsen varhaiskasvatus suunnitelmaan kehityksen kohteita, joihin voidaan toiminnalla ja harjoituksilla mahdollistamaan ja saavuttamaan (realistisia tavoitteita esim. saksilla paperin leikkaaminen)
3.Tavoitteelinen toiminta: Harjoitellaan tavoitteiden mukaista toimintaa sekä päiväkodissa että kotona. esim. jos lapsi on hyvin arka eikä uskalla leikkiä muiden lasten kanssa, hän menisi aikuisen kanssa aluksi mukaan leikkiin ja aikuinen olisi siinä niin kauan kunne lapsi pärjää jo itsenäisesti.( Aloitetaan pienryhmässä lopuksi isompaan ryhmään)
4. Arvionti: Arvioidaan kuinka hyvin tavoite toteutui ja jos tavoite ei toteutunut toivotusti muutetaan hieman toiminta tapaa. (esim. Miten Pekka uskaltaisi lähteä itsenäisesti leikkiin vaan haluaisi aikuisen mukaan . Uusi suunitelma = Aikuinen voisi katsoa etäältä kun Pekka leikkii)
2.1 Liisa, 3v, varastaa leluja toisilta.
Havainto: Ottaa leluja muilta. Liisa kiinnostuu heidän leluihin, eikä oma lelu enään kiinnosta.
Tavoite: Liisa odottaisi omaa vuoroaan käyttää kyseistä lelua. Ei ottaisi leluja toisilta.
Toiminnan toteutus: Aikuinen kertoisi Liisalle miksi leluja ei saa ottaa toisilta. Lelujen vaihtoa voisi harjoittaa vaikkapa pienimuotoisilla leikeillä jossa tietyn ajan päästä leluja vaihdettaisiin keskenään.
Arviointi: Liisa ottaa sillointällöin leluja toisilta. Liisaa voisi motivoida tarroilla. -> Uusi tavoite: Liisa saisi tarroja tietyn ajan kuluttua. Esim. kun Liisa on ollut nätisti 5 päivää, eikä hän ole ottanut kenenkään toisen lelua vaan on odottanut vuoroaan hän saisi yhden tarran, tämä jatkuisi mutta pidemmällä aikaväleillä.
2.2 Pekka, 4v, ei pysy jonossa
havainto: Pekka ei pysy jonossa paikallaan vaa lähtee tönimään ja etuilemaan jonossa.
Tavoite: Pekka pysyisi omalla paikallaan ja odottaisi vuoroaan.
Toiminnan toteutus: Aluksi Pekka kävelee aikuisen kanssa käsikädessä, mutta pikkuhiljaa pekkaa voisi alkaa opettamaan erilaisten leikkien avulla odottamaan vuoroaan esimerkiksi vettäkengässä leikin avulla, sillä siitä hän oppisi pettymystä ja odotusta
Arviointi: Pekka ei lähde enään etuilemaan, mutta jonosta hän poistuu välillä. Pekkaa voisi auttaa erillaiset odotus pelit jotka tekisi odotuksesta hauskempaa.
