1-3:
Hienomotoriikka: Lapsi aloittaa kääntelemään sivuja yksivuotiaana ensiksi monta sivua kerrallaan, mutta kaksivuotiaana hän osaa jo kääntää yhden sivun kerrallaan. Lapsi alkaa nopeasti kiinnostumaan erilaisista esineistä ja alkaa kokoomaan niistä torneja aloittaen muutamasta palikasta ja lopulta tornista voi tulla isokin. Lapset rakastavat värejä ja heidän on myös tärkeä harjoitella kynäotetta. Jo kaksivuotias osaa pitää kynää helposti kädessä ja osaa käyttää sitä aikalailla oikein.
Karkeamotoriikka: Lapsi aloittaa liikumisen syntymästään, joka kehittyy ajan mittaa paremmaksi askel kerrallaan. 1-vuotias osaa jo seistä ilman tukea, mutta ei osaa vielä kävellä itsenäisesti, mutta harjoittelee jo kävelemistä vanhempien avulla. Myös ensi askeleet tulevat vuoden ikäisenä. Lapsen tasapaino myös kehittyy ja pian lapsi oppii myös juoksemaan ja potkimaan palloa. Kolmevuotias lapsi on jo kehittynyt taitavaksi kävelijäksi ja samalla hän on oppinut hyödyntämään jalkojaan taitavasti. 3 vuotiaana lapsi opettelee myös pyöräilemään ja pelaamaan haastavampia pelejä vaikeammassa maastossa.
MITEN VOISIN TUKEA: Tukisin lapsen motorista kehitystä 1-3 osalta siten, että tekisin kortit joissa olisi erilaisia tehtäviä joita lapsen tulisi harjoitella. Esimerkiksi; kortissa lukee ulkopelit, jolloin rakentaisin päivän sen mukaan mitä kortissa on lukenut. Lapsen iän huomioiden leikkisimme heille sopivia leikkejä. Esimerkiksi:
Puheen kehitys: 1 Vuotias lapsi reakoi puheeseen jokeltelemalla ja ilmeillä, mutta tämä itse ääntelee itkemällä, jokeltelemalla ja yskimällä. Lapsen ääntelystä huomaa kuinka tämä yrittää ottaa mallia normi puheesta. Tästä lapsi saa hyvän perustan opetella puhumaan. Jo 2 vuotiaana lapsi ymmärtää puhetta ja alkaa yleistämään asioita. Myös tässä iässä eleet ovat mukana ja lapsi ottaa vastaan pienimuotoisia kehotuksia. Lapsi puhuu 2 vuotiaana kaikesta preesensinä, mutta pian tämä alkaa käyttämään verbejä ja substantiiveja. Lapsen puhe muuttuu 2. vuotiaana jo aika selkeäksi. 3 Vuotiaana lapsi oppii käyttämään käskyjä ja kieltoja ja osaa nimetä hänelle kerrottuja esineitä. 3 vuotiaan puhe on jo todella selkeää ja monipuolista. Lapsi alkaa käyttämään sanoja ja eleitä samaan aikaan. Lapsi alkaa kertomaan omia satuja.
MITEN VOISI TUKEA: 1- 3 vuotiasta voisi tukea puheen kanssa puhumalla tälle mahdollisemman paljon, sekä kertomalla tarinoita ja leikkimällä erilaisia pelejä.
Esimerkiksi: Leikkisin lapsen kanssa lääkärileikkiä ja kysyisin häneltä mitä asineitä meillä on ja jos hän ei tiedä niin kerron hänelle mikä esine on kyseessä.
SOSIALLISTA KEHITYSTÄ: Alle 1 vuotias ajattelee, että hän, äiti ja isi on sama henkilö kunnes 9 kuisena hän alkaa vieraantumaan vanhemmista. Tällöin hän tajuaa, että hän ja vanhempansa ovat erillisiä ihmisiä. Myös muut ihmiset alkavat kiinnostamaan 1 vuoden ikäisenä. Puheen kehittyessä lapsi oppii tutustumaan muihin lapsiin ja kommunikoi heidän kanssaan. Jotkin lapsista tykkää mielummin leikkiä yksin mutta suurin osa haluaa leikkiä yhdessä muiden kanssa. Lapsi oppii luomaan sosiallisia suhteita 3 vuoden ikäisenä.
KUINKA TUEN LAPSEN SOSIALLISTA KEHITYSTÄ(1-3): Tukisin lapsen sosiallisuutta leikkimällä lasten kanssa helppoja piirileikkejä joissa he pääsisivät osallistumaan itse. Esimerkiksi: Lorujen leikkien avulla kuten körö körö kirkkoon tai hämä-hämä-häkkileikin avulla.
3-5.V
Hienomotoriikka: Lapsi oppii 3 vuotiaana käyttämään mm. saksia, liimaa ja nitojaa. 4-5 vuoden iässä lapsi aloittaa myös numeroiden ja kirjainten tutkiskelun ja harjoittelun. Lapsi rakentelee legoilla kolmiulotteisia hahmoja ja rakennelmia, jonka avulla hän oppii hahmottamaan asioita.
Karkeamotoriikka: 3 vuotias lapsi monipuolistaa ja harjoittaa taitojaan opettelemalla juoksemaan takaperin ja sivuttain, myös kiipeilemistä lapsi harjoittelee. Lapsi harjoittelee uusia taitojaan erilaisilla radoilla sekä erilaisten leikkien avulla. Tällöin lapsi pysyy perässä kun leikkii kavereidensa kanssa. On todella tärkeä, että lapsi oppii käyttämään jalkojaan monipuolisesti, jottei häntä alettaisi syrjiä. 4-5 vuotiaana lapsen tasapaino on jo kehittynyt ja hän selviää pienen matkan puomilla kävellen.
MITEN VOISIN TUKEA MOTORIIKKAA:
Hieno: Järjestäisin askartelua jossa lapset tekisivät helppoja mosaiikki töitä. Tällöin heidän pitäisi harjoitella sekä saksien ja liiman käyttöä, mutta myös asettelemista
Karkea: Voisin tukea 3-5 vuotiaan lapsen motoriikkaa viemällä heidät erilaiseen maastoon mihin he eivät ole tottuneet ja järjestää heille erilaisia tehtäviä kuten pallonheittoa sinne.
Valitsisin vaikeamman maaston jotta lapset oppivat kävelemään sielläkin.
PUHEEN KEHITYS: 3-5 vuotiaan lapsen puhe on jo ymmärrettävää ja heidän puheensa alkaa jo muistuttamaan aikuisen puhetta. Heidän puheessaan on mukana sanaluokat, taivutusmuodot, sekä aikamuodot. Lapsen puhe kehittyy paremmin mitä monipuolisemmin hänen kanssaan keskustelee. Lapsi ymmärtää aikuisten kysymyksiä jos aikuinen puhuu heille rauhallisesti ja kärsivällisesti. Lapsi osaa myös kertoa esineiden ja asioiden paikkoja ja osaa kertoa mikä esine on kysymyksessä. Esimerkiksi: "barbit on laatikossa". Lapsi pitää myös tarinoiden kertomisesta ja kertookin usein päivästään muuttamalla tarinaa hieman. Lasten mielikuvitus vaikuttaa myös lapsen tarinoihin ja samalla nuketkin heräävät henkiin.
MITEN TUKISIN 3-5 VUOTIAAN PUHETTA:
Tukisin 3-5 vuotiaan puhetta erilaisilla tarinoilla ja leikeillä. Esimerkiksi: Esittäisin kysymyksen kuten: " sano 2 lelua mitkä tulee mieleesi?" tai "Kädessäni on kaksi autoa minkä värisiä ne ovat?"
Leikkieni tavoitteena on laajentaa lapsien sanavarastoa, sekä lauseiden ymmärrystä.
5-6.V:
Hienomotoriikka: 5-6vuotias lapsi muovailee ja rakentelee massasta erilaisia hahmoja. Lapsi osaa käyttää sujuvasti erilaisia askartelu tavaroita ja tietää itse kuinka niitä hyödynnetään. Lapsi osaa myös naulata nauloja pehmeään puuhun. 5-6 vuotias tykkää myös rakennella erilaisia majoja.
Karkeamotoriikka: 5-6 Vuotiaan lapsen karkeamotorinen kehitys on todella laaja. Esikoulussa oleva lapsi oppi kuitenkin vielä paljon uutta, sillä tämä oppii uimaan, hiihtämää ja luistelemaan kunnolla. Myös jalkapallo ja koripallo on lapselle mieliksi.
KUINKA TUKISIN 5-6 V MOTORIIKKAA:
Hieno: Antaisin lapsille erilaisia muovailu tehtäviä ja piirros tehtäviä. Esimerkiksi: annan lapsille mallin vaikkapa autosta ja pyydän heitä muovailemaan sen.
Karkea: Jakaisin lapset kahteen ryhmään ja järjestäisin leikkimielisen jalkapallo pelin, jossa käytettäisiin erilaisia tyylejä kävellä tai juosta, myös pallon koko vaihtelisi.
5-6 VUOTIAAN PUHEEN KEHITYS: 5-6 vuotiaan lapsen sanavarasto on todella laaja, se voi olla jopa 14 000 sanaa. Lapsen puhe on selkeää ja hänen kanssaan voi käydä jo pitkiäkin keskusteluita. Lapsi osaa jo neuvotella asioista ja tämän lauseen muodostus on kokonaista lukuun ottamatta yksittäisiä sanavirheitä. Lapsi voi oppia myös lukemaan ääneen. 6- vuotias osaa jo taivutusmuodot ja niitä opetellaan lisää koulussa.
KUINKA TUKISIN 5-6 VUOTIAAN PUHETTA: Tukisin 5-6 vuotiaan lapsen puhetta erilaisilla sanaleikien ja lorujen avulla. Esimerkiksi: riimittelyn avulla siten, että he täyttävät puutuviin kohtiin sanoja. (Minulla on kotona __________)
Sosiaalinen kehitys: 3-6 vuotiaana sosiallinen kehiitys on vilkasta aika, sillä ajattelun kehittyessä lapsi oppii myös ilmaisemaan itseään ja osaa ottaa muutkin huomioon. Lapsi leikkii paljon ja kieli mahdollistaa sosiaalisen kanssa käymisen ikätovereiden ja aikuisten kanssa. Lapsi opettelee toimimaan ryhmässä muiden kanssa ja alkaa ystävystymään muiden lasten kanssa. Ystävät ovat lapselle todella tärkeitä, sillä hän oppii vuorovaikutus taitoja ja kiintymystä. Lapsi oppii jakamaan leluja ja pyytää mielellään muitakin lapsia leikkimään kanssaan.
KUINKA TUEN SOSIALLISTA KEHITYSTÄ(3-6): Tukisin lapsen kehittymistä erilaisten ryhmä leikkien avulla. Kuten: Liikenne valo leikillä. Leikin idea on ajaa mielikuvitus autolla ja ottaa kanssa ajajat huomioon ettei satu kolareita, myös värit ja liikenne säännöt tulevat leikin myötä tutuksi.
TEMPERAMENTINPIIRTEET:
Aktiivisuus: Vaihtelee ihmisestä riippuen. Aktiivisuus on sitä voimaa ja nopeutta miten ihminen liikkuu ja tekee asioita. Esimerkiksi: Toinen siivoaa huoneen nopeasti, jotta aikaa sääsytyisi muihinkin askareisiin, kun taas toisella kestää huoneen siivous kauemmin.
Herkkyys: kertoo kuinka herkkä ihminen on ja kuinka herkästi hän aistii toisten tunnetilat
Lähestyminen & vetäytyminen: Helposti lähestyttävä henkilö pitää uusiin ihmisiin tutustumisesta kun taas vetäytyvä ihminen viihtyy enemmän omissa oloissaan tai jo entuudestaan tuttujen henkilöiden seurassa.
Keskittyminen: Helposti häiriintyvä henkilö ei pysty keskittymään jos usea asia kilpeilee hänen huomiostaan, toisinkuin hyvä keskittyjä pystyy keskittymään niin paljon lukemiseen, ettei kuule mitä ympärillä tapahtuu.
Sopeutuvuus: Sopeutuva ihminen ei hätkähdä jos tämän rutiineja muutetaan tällöin hän vain sopeutuu uuteen tilanteeseen. Toisin kun heikosti sopeutuva ei pidä yhtään jos rutiineita muutetaan ja vastustaa kaikkea uutta.
Mieliala: Jokaisella on oma perusluonteensa. Toiset ovat pessimistisiä ja hymyttömiä, kun taas toiset ovat aina iloisia.
Intensiivisyys: Ihmiset näyttävät tunteensa eri tavalla. toiset voimakkaasti ja dramaattisesti ja toiset eivät lainkaan.
Rytmisyys: Jollekin rytmisyys on tärkeää he saattavat mennä samaan aikaan nukkumaan joka päivä kun taas toiset joustavat aikataulujensa kanssa.
Sinnikkyys: Sinnikäs yksilö vie aloittamansa asian loppuun, mikä tarkoittaa, että ihminen on jäykkä ja kykenemätön luovuttamaan. Lyhytjänteinen ihminen vaihtaa tehtävästä toiseen nopeasti, mikä tarkoittaa, että tämä louvuttaa helposti, mutta osaa olla joustava.
Kasvun tukeminen ja ohjaus
torstai 12. tammikuuta 2017
sunnuntai 16. lokakuuta 2016
Miten toimin TOP- jaksolla (t.5)
Top- jaksolla haluan osoittaa kiinnostukseni ja osaamiseni ohjaajalleni. Pyrin toimimaan oma aloitteisesti, kypsästi ja oikealla asenteella. Minulla on jo nyt paljon ideoita mitä haluan toteuttaa lasten kanssa. Pidän haasteista, joten haluan haastaa itseni heittäytymään. Haluan osoittaa Top- ohjaajalleni, että minuun voi luottaa. Haluan luoda jotakin uutta ja avata samalla portteja elämässäni.
Tavoiteenani on opettaa lapsille luonnon läheisyyttä ja sitä miten voidaan käyttää luovuutta hyväkseen. Top jaksolla haluaisin ohjata erilaisia pienryhmiä ja miksei vähän suurempiakin. Ihailen lasten energisyyttä ja haluan käyttää sitä erilaisten leikkien ja pelien muodossa. Peleissä ja leikeissä otan tietysti lasten iän ja kehitysasteen huomioon. Annan lapsille aikaa ja tukea omiin heikkouksiin tavoitteenani niiden vahvistaminen. Tuen myös lasten motorisia taitoja suunnitellessani erilaisia aktiviteetteja. Erilaisia tehtävien ja leikkien avulla havannoin tarvitsisiko lapsi jossakin asiassa apua ja tukea. Havaitessani heikkouksia otan ne puheeksi työkaverien kanssa.
Haluan tukea myös lasten kulttuuri kokemusta muunmuassa tekemällä heidän kanssaan erilaisia tutkimuksia ja samalla myös havantoja. Haluan myös luoda lasten vanhempien kanssa hyvät suhteet. Odotan innolla,että pääsen kertomaan lasten vanhemmille heidän päivästään ja mitä ollaan juuri sinä päivänä touhuiltu. Haluan myös kuulla heidän lapsesta enemmän. Pyrin luon lapsille turvallisen ja mukavan ympäristön ja kannustan lapsia leikkimään toistensa kanssa ja kehun heitä onnistuessaan. Kannustan heitä toimimaan oikein ja lohdutan heitä jos heillä on paha mieli. Annan lapselle huomiota kun hän sitä tarvitsee ja näytän kiinnostuneisuuteni hänelle
Panostan lasten liikkumiseen ja monipuoliseen tekemiseen. Kehitän vanhoista leikeistä uusia muokkaamalla ja tekemällä niistä parempia juuri näille lapsille. Annan lapsille myös mahdollisuuden olla omiaitsejään enkä ala muuttamaan heitä. Annan lapsille mahdollisuuksia päättää heidän omista asioistaan( esimerkiksi: Montako perunaa haluaisit?, Minkä värisen liidun haluaisit?, Mitä haluaisit leikkiä?).
ESIMERKKEJÄ MITÄ HALUAISIN TOTEUTTAA TOP- JAKSOLLA:
Tavoiteenani on opettaa lapsille luonnon läheisyyttä ja sitä miten voidaan käyttää luovuutta hyväkseen. Top jaksolla haluaisin ohjata erilaisia pienryhmiä ja miksei vähän suurempiakin. Ihailen lasten energisyyttä ja haluan käyttää sitä erilaisten leikkien ja pelien muodossa. Peleissä ja leikeissä otan tietysti lasten iän ja kehitysasteen huomioon. Annan lapsille aikaa ja tukea omiin heikkouksiin tavoitteenani niiden vahvistaminen. Tuen myös lasten motorisia taitoja suunnitellessani erilaisia aktiviteetteja. Erilaisia tehtävien ja leikkien avulla havannoin tarvitsisiko lapsi jossakin asiassa apua ja tukea. Havaitessani heikkouksia otan ne puheeksi työkaverien kanssa.
Haluan tukea myös lasten kulttuuri kokemusta muunmuassa tekemällä heidän kanssaan erilaisia tutkimuksia ja samalla myös havantoja. Haluan myös luoda lasten vanhempien kanssa hyvät suhteet. Odotan innolla,että pääsen kertomaan lasten vanhemmille heidän päivästään ja mitä ollaan juuri sinä päivänä touhuiltu. Haluan myös kuulla heidän lapsesta enemmän. Pyrin luon lapsille turvallisen ja mukavan ympäristön ja kannustan lapsia leikkimään toistensa kanssa ja kehun heitä onnistuessaan. Kannustan heitä toimimaan oikein ja lohdutan heitä jos heillä on paha mieli. Annan lapselle huomiota kun hän sitä tarvitsee ja näytän kiinnostuneisuuteni hänelle
Panostan lasten liikkumiseen ja monipuoliseen tekemiseen. Kehitän vanhoista leikeistä uusia muokkaamalla ja tekemällä niistä parempia juuri näille lapsille. Annan lapsille myös mahdollisuuden olla omiaitsejään enkä ala muuttamaan heitä. Annan lapsille mahdollisuuksia päättää heidän omista asioistaan( esimerkiksi: Montako perunaa haluaisit?, Minkä värisen liidun haluaisit?, Mitä haluaisit leikkiä?).
ESIMERKKEJÄ MITÄ HALUAISIN TOTEUTTAA TOP- JAKSOLLA:
- 1-2.v. Harjoittelevat piirtämistä paksuilla liiduilla. Harjoituksessani piirretään suurelle paperille eri värejä käyttäen ja lopulta teos voitaisiin laittaa seinälle kaikkien näkyville.
- 2-3.v. osaavat jo kävellä melkein itsenäisesti, haluaisin harjoittaa heidän kävelyään erilaisilla radoilla. Esim. Tasapaino harjoituksilla, kolmipyörä radoilla, kiipeily harjotuksilla ja sokkeloilla jossa lapset voisivat pujotella erilaisten esteiden välistä.
- 3-4.v. Opettelevat mm. käyttämään pinsetti otetta ja saksia. Harjoitteessani antaisin lapsille tehtäväksi leikata eri kokoisia ja värisiä paperin palasia ja heidän tulisi liimata palaset paperille erilaisiin muotoihin.
- 4-5.v. Pitävät jo erilaisista haasteista, joten harjoitteessani olisimme ulkona ja lasten tavoitteena olisi pelata polttopalloa. Tässä he oppisivat heittämään palloa ja samalla väistelemään sitä.
- 5-6 v. Lapset osaavat jo paljon kaiken laista, mutta antaisin heille tehtäväksi muovailla muovailuvahasta erilaisia eläimiä ja muita hahmoja.
Lapsen ja lapsiryhmän ohjaaminen (t.4)
Lapsi tarvitsee ohjaamista, jotta oppisi kaiken tarpeellisen. Aina lapsen tai lapsi ryhmän ohjaaminen ei ole helppoa. Ohjattavalle annetaan mahdollisuus osallistua ja tehdä rohkeasti itse. Ohjatessa aikuisen tulee kohdata lapset aidosti ja kiireettömästi. Tämän pitää ottaa myös kaikki lapset huomioon ohjatessaan, sillä osa lapsista saattaa tarvita tiukempia ohjeita ja toiset säikähtää jo pienistä käskyistä. Aikuisen pitää luoda lapselle turvallinen ympäristö jossa hän voi olla huoletta.
Noin. 2 vuotiaana lapsi hakeutuu jo muiden seuraan ja tällöin hän alkaa ottamaan mallia muista lapsista ja aikuisista. Tällöin lasta voidaan opettaa uusiin asioihin ryhmän kautta, jossa on lapsia joiden täytyisi oppia vaikkapa potkimaan palloa, mutta myös niitä jotka osaavat jo potkia palloa. Tällöin lapsi voi katsoa vertaisiaan ja hahmottaa kuinka hänenkin tulisi toimia. Ryhmässä lapsi oppii myös toimimaan ja käyttäytymään muiden lasten kanssa. Pienryhmissä lapsille voidaan opettaa paljon kaikenlaista toiminnallista, mutta myös paljon rauhallisiampiakin asioita. Ryhmiin jaetaan erilaisia ihmisiä, jotta lapset oppisivat toimimaan myös erilaisten ihmisten kanssa. Erilaisissa ryhmissä muodostuu erilaisia ja uusi suhteita lasten välille.
Lasta ohjatessa pitää puhua selkeästi, rauhallisesti ja tarkistaa, että lapset ovat kuunnelleet ja ymmärtänyt ohjeet oikein. Ohjeita kannattaa kertoa vähitellen, sillä edes aikuiset eivät ymmärrä jos kaikki ohjeet sanotaan kerralla, vaan kannattaa jakaa ohjeet pienempiin osiin. Lapsien kanssa saa olla luova ja kannattaa vaihtaa ohjaus tapoja, ja etsiä juuri tuolle lapselle tai lapsi ryhmälle toimivin tapa kertoa seuraavasta tehtävästä. Lapset rakastavat kun saavat pohtia mitä mahtaisi olla seuraavaksi. He kyllä ymmärtävät jos näytät vaikka kuvaa pojasta joka potkii palloa. Tällöin he ymmärtävät mitä seuraavaksi tehdään. Myös erillaiset esineet ovat lapsista mielenkiintoisia.
On tärkeää, että kun puhuu niin muut kuuntelee, sillä ei ole mukava puhua kenenkään kanssa kilpaa ja erityisesti lasten kanssa möly saattaa nousta nopeasti ylivoimaiseksi. Lapsia voidaan rauhoittaa monella tavalla , mutta itse hakisin koko ryhmän huomiota kun haluan kaikkien keskittyvän. Tällöin kannattaa vaikkapa alkaa tekemään jotakin outoa ääntä, jotta lapset kiinnittävät huomionsa sinuun ja lopettavat keskustelunsa.
Esimerkki: PIIRTÄMINEN:
Laitan paperit ja paksut liidut odottamaan lapsia. Kun lapset saapuvat huoneeseen annan heille ensimmäisen ohjeen jossa sanon, ettei liituihin ja paperiin saa viellä koskea ja kerron, että soitan kohta musiikkia ja pyydän heitä miettimään samalla mitä se musiikki tuo heille mieleen. Kuuntelun jälkeen pyydän lapsia piirtämään sen asian mikä heillä on mielessä. Piirtämisen jälkeen sanon lapsille, että valitsevat sopivan värin ja teemme heidän piirustuksille kehykset. Lopulta laitan lasten työt seinälle eteiseen jotta lasten vanhemmatkin näkisivät heidän lapsen piirustuksen.
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
Lapselle ominaiset tavat toimia (t.3)
Lapsen ominaiset tavat toimia ovat:
- Leikkiminen= Lapsen työ on leikkiä, ja he leikkivät paljon luonnostaan. Tukisin TOP- jaksolla heidän leikkimistä yhdistämällä erilaisia leikkejä eri tilanteisiin. Esimerkiksi: Lapset opettelevat jakamaan leluja. Tekisin siitä leikin sillä tavalla, että jokaisella olisi hernepussi jota kierrätetään ympyrässä hämä-hämä-häkki laulun mukaan. Kun laulu loppuu lapsi jolla on hernepussi heittää sen toiselle lapselle sanoen samalla tämän nimen. -> Leikin ideana on oppia toisten nimiä, jakamista, sekä laulun ja hienomotoriikan yhdistämistä.
- Liikkuminen= päivittäinen liikunta on lapselle normaalia ja suotavaa. Liikkuminen vaikuttaa lapsen kasvuun todella paljon fyysisesti, henkisesti, sekä sosiaalisesti. Päiväkodissa soveltaisin liikunta ratoja, ulko- ja sisä leikkejä, palloleikkejä ja ajattelu leikkejä lapsien iän huomioiden. Esimerkiksi: liikunta rata sisällä. ryhmässä on 3-4 vuotiaita lapsia. Alla oleva kuva on suunnitelma kyseisestä liikunta radasta. Rata on suunniteltu siten , että se palvelee lapsen kehitystä 3-4 vuotiaiden osalta.
- Tutkiminen= Pienestä pitäen lapsi löytää tutkimalla uutta. Lapsi löytää uutta joka päivä aisteillaan. Jotta lapsi oppisi mahdollisimman paljon tämän ympäristön tulisi olla kannustava ja muuttuva iän myötä. Taaperolle riittää, että saa tutkia lähiympäristöään, mutta tämän kasvaessa hän haluaa tutkia aina vain enemmän ja enemmän. Lapselle pitää antaa mahdollisuus tutkia, eikä lasta pitäisi rajoittaa paljoa. Tukisin lapsen uuden tutkimista viemällä lapset metsään (työkaverin kanssa). Metsässä katsoisimme erilaisia kasveja ja miten ne eroavat toisistaan. Samalla katsoisimme löytyykö luonnosta jotakin muuta. Yhdessä pohtisimme mitä voisimme tehdä jotta luonto pysyisi samanlaisena. Veisin lapset mieluiten syksyn aikaan, sillä silloin metsässä on paljon ruskan värejä tai keväällä sillä tällöin lapset näkisivät kuinka luonto kasvaa taas vihreäksi ja kauniiksi.
- Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen= Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen kuuluu kaikkiin kulttuureihin. Taiteen avulla lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan omalla tavallaan. Taiteen avulla lapsi pystyy samaistumaan toisiin ihmisiin. Päiväkodissa lasta pitää tukea taiteen ja kulttuurin avulla. Tukisin lasten taiteellista kokemusta ja ilmaisemista, erilaisilla lauluilla ja piirustuksilla. Antaisin lasten luovasti maalata, sekä piirtää erilaisia kuvia eri värejä käyttäen. Opettaisin lapsille erilaisia laululeikkejä jotka opettaisi lasta käyttämään motorisia taitojaan ja harjaannuttamaan omia haastavuuden kohteitaan.
lauantai 1. lokakuuta 2016
Ohjaava kasvatus ( t.2)
A) Ohjaava kasvatus on kasvattajan ja lapsen välistä molemminpuolista kunnioitusta. Ohjaavassa kasvatuksessa kasvattaja ottaa lapsen iän ja kehitys asteen huomioon, tällöin hän asettaa oikeanlaiset odotukset ja rajat. Kasvattaja pystyy tällöin perustelemaan sääntöjä ja valvomaan sääntöjen toteutumista. Sääntöjen pohjana on kuitenkin lapsen tarpeet, hänen mielipiteitä kuunnellen.
Ohjaavassa kasvatuksessa kasvattaja osaa myös myöntää virheensä ja pyytää tarvittaessa anteeksi. Heidän tulisi olla aidosti kiinnostuneita lapsesta ja heidän huolistaan.
Ohjaavassa kasvatuksessa tarkeintä on hyväksyntä, välittäminen ja luottamus.
Ohjaava kasvatustyyli on tärkeä, sillä siinä kasvattaja ja lapsi on oikeanlaisessa yhteydessä toisiinsa. On tärkeää, että asettaa rajoja, mutta silti kaiken takana on se, että kasvattaja rakastaa ja välittää lapsestaan, eikä antais häntä mistään hinnasta pois.
ESIMERKKI -> Leikkipuisto
Lapsi jonka kanssa olen leikki puistossa on kaksi vuotias Elli, joka haluaisi mennä isommille lapsille tarkoitettuun kiipeily telineeseen. Kerron Ellille, että hän on vielä liian pieni leikkimään kyseisessä leikki telineessä. Elli alkaa itkemään. Nostan hänet syliin ja selitän hänelle, että kun hän kasvaa hän saa mennä leikkimään telineeseen. Kerron hänelle myös, että jos hän leikkisi telineessä häntä voisi sattua kun leikki telineessä olevan verkon silmut ovat Ellille liian isoja ja hän voisi pudota maahan ja tällöin Elliä sattuisi. Lopuksi lupaan Ellille kun tämä kasvaisi hän saa leikkiä kyseisessä leikki telineessä.
B) Rajat ovat todella tärkeitä, sillä lapsen tulee saada tietää mitä hän saa ja mitä hän ei saa tehdä. Välillä on hyvä asettaa tiukempia sääntöjä jos lapsi niitä tarvitsee. Säännöistä kuitenkin tulee näkyä lapselle se, että vanhemmat välittävät hänestä, mutta myös se että miten vältetään hankaluudet. Päiväkodissa lapsi oppii eniten sääntöjen avulla. Tällöin säännöt ovat todella tärkeitä, sillä usein lapset kokeilevat rajojaan ja samalla kasvattajan kärsivällisyyttä. Lapsen kanssa on hyvä keskustella miksi jokin sääntö on olemassa, jotta hän ymmärtää miksi hänen tulisi noudattaa kyseistä sääntöä.
esimerkki: LUKUHETKI
Vilho ja Liisa ja viisi muuta lasta ovat kuuntelemassa kun luen heille Tatu ja Patu päiväkodissa kirjaa. Hetken päästä Vilho ja Liisa alkavat kuitenkin riitelemää ja Vilho lyö Liisaa. Lopetan lukemisen ja pyydän Vilhoa tulemaan viereeni istumaan kauemmas Liisasta. Liisa kuitenkin alkaa irvistelemään Vilholle. Pyydän Liisaa tulemaan istumaan minun toiselle puolelle. Lopetettuani lukemisen pyydän Liisaa ja Vilhoa jäämään hetkeksi kanssani. Pyydän heitä kertomaan mitä tapahtui. Kun molemmat olivat kertoneet mitä oli tapahtunut, pyysin Heitä pyytämään toisiltaan anteeksi. Lopuksi kerron heille miksi pyysin heitä tulemaan istumaan viereeni ja kerron kuinka paljon toiset lapset häiriityivät kyseisestä välikohtauksesta.
esimerkki 2: Ulkona Matti lähtee portista ulos juoksentelemaan kävelytielle
Iltapäivällä joltain vanhemmalta oli jäännyt portti auki ja Matti huomasi sen ja lähti portista ulos. Nähtyäni Matin teon menen hänen luokseen ja sanon selkeästi hänelle, että tämän on tultava takaisin päiväkodin alueelle. Matti ei tottellut joten odotan, että hän tulee kohdalleni ja otan hänen kädestä kiinni ja kävelemme yhdessä takaisin päiväkodin alueelle. Sanon Matille, että hän ei saa mennä portteista ulos ilman lupaa tai aikuista. Kerron hänelle myös, että hänelle olisi voinnut käydä pahasti jos hän olisi päässyt autotielle asti. Kysyn häneltä miksi hänelle olisi voinnut käydä jotakin pahaa. Matti osasi viisaasti vastata , että jos tiellä olisi tullut autoja tai pyöriä. Kysyn viellä, että miltähän Matin vanhemmista olisi tuntunut jos heidän rakkaalle pojalle olisi sattunut jotakin. Koska Matilla oli usein tapana leikkiä portin vieressä ehdotin hänelle haluaisiko hän tulla leikkimään muiden lasten kanssa banaani hippaa vai haluaisiko hän mennä keinumaan ja laskemaan mäkeä. Lopulta matti meni muiden lasten kanssa leikkimään banaani hippaa. Varmiistaakseni, ettei kukaan lapsista menisi aukinaisesta portista ulos tein lapun jossa luki " Muistathan sulkea portin! kiitos !"
Ohjaavassa kasvatuksessa kasvattaja osaa myös myöntää virheensä ja pyytää tarvittaessa anteeksi. Heidän tulisi olla aidosti kiinnostuneita lapsesta ja heidän huolistaan.
Ohjaavassa kasvatuksessa tarkeintä on hyväksyntä, välittäminen ja luottamus.
Ohjaava kasvatustyyli on tärkeä, sillä siinä kasvattaja ja lapsi on oikeanlaisessa yhteydessä toisiinsa. On tärkeää, että asettaa rajoja, mutta silti kaiken takana on se, että kasvattaja rakastaa ja välittää lapsestaan, eikä antais häntä mistään hinnasta pois.
ESIMERKKI -> Leikkipuisto
Lapsi jonka kanssa olen leikki puistossa on kaksi vuotias Elli, joka haluaisi mennä isommille lapsille tarkoitettuun kiipeily telineeseen. Kerron Ellille, että hän on vielä liian pieni leikkimään kyseisessä leikki telineessä. Elli alkaa itkemään. Nostan hänet syliin ja selitän hänelle, että kun hän kasvaa hän saa mennä leikkimään telineeseen. Kerron hänelle myös, että jos hän leikkisi telineessä häntä voisi sattua kun leikki telineessä olevan verkon silmut ovat Ellille liian isoja ja hän voisi pudota maahan ja tällöin Elliä sattuisi. Lopuksi lupaan Ellille kun tämä kasvaisi hän saa leikkiä kyseisessä leikki telineessä.
B) Rajat ovat todella tärkeitä, sillä lapsen tulee saada tietää mitä hän saa ja mitä hän ei saa tehdä. Välillä on hyvä asettaa tiukempia sääntöjä jos lapsi niitä tarvitsee. Säännöistä kuitenkin tulee näkyä lapselle se, että vanhemmat välittävät hänestä, mutta myös se että miten vältetään hankaluudet. Päiväkodissa lapsi oppii eniten sääntöjen avulla. Tällöin säännöt ovat todella tärkeitä, sillä usein lapset kokeilevat rajojaan ja samalla kasvattajan kärsivällisyyttä. Lapsen kanssa on hyvä keskustella miksi jokin sääntö on olemassa, jotta hän ymmärtää miksi hänen tulisi noudattaa kyseistä sääntöä.
esimerkki: LUKUHETKI
Vilho ja Liisa ja viisi muuta lasta ovat kuuntelemassa kun luen heille Tatu ja Patu päiväkodissa kirjaa. Hetken päästä Vilho ja Liisa alkavat kuitenkin riitelemää ja Vilho lyö Liisaa. Lopetan lukemisen ja pyydän Vilhoa tulemaan viereeni istumaan kauemmas Liisasta. Liisa kuitenkin alkaa irvistelemään Vilholle. Pyydän Liisaa tulemaan istumaan minun toiselle puolelle. Lopetettuani lukemisen pyydän Liisaa ja Vilhoa jäämään hetkeksi kanssani. Pyydän heitä kertomaan mitä tapahtui. Kun molemmat olivat kertoneet mitä oli tapahtunut, pyysin Heitä pyytämään toisiltaan anteeksi. Lopuksi kerron heille miksi pyysin heitä tulemaan istumaan viereeni ja kerron kuinka paljon toiset lapset häiriityivät kyseisestä välikohtauksesta.
esimerkki 2: Ulkona Matti lähtee portista ulos juoksentelemaan kävelytielle
Iltapäivällä joltain vanhemmalta oli jäännyt portti auki ja Matti huomasi sen ja lähti portista ulos. Nähtyäni Matin teon menen hänen luokseen ja sanon selkeästi hänelle, että tämän on tultava takaisin päiväkodin alueelle. Matti ei tottellut joten odotan, että hän tulee kohdalleni ja otan hänen kädestä kiinni ja kävelemme yhdessä takaisin päiväkodin alueelle. Sanon Matille, että hän ei saa mennä portteista ulos ilman lupaa tai aikuista. Kerron hänelle myös, että hänelle olisi voinnut käydä pahasti jos hän olisi päässyt autotielle asti. Kysyn häneltä miksi hänelle olisi voinnut käydä jotakin pahaa. Matti osasi viisaasti vastata , että jos tiellä olisi tullut autoja tai pyöriä. Kysyn viellä, että miltähän Matin vanhemmista olisi tuntunut jos heidän rakkaalle pojalle olisi sattunut jotakin. Koska Matilla oli usein tapana leikkiä portin vieressä ehdotin hänelle haluaisiko hän tulla leikkimään muiden lasten kanssa banaani hippaa vai haluaisiko hän mennä keinumaan ja laskemaan mäkeä. Lopulta matti meni muiden lasten kanssa leikkimään banaani hippaa. Varmiistaakseni, ettei kukaan lapsista menisi aukinaisesta portista ulos tein lapun jossa luki " Muistathan sulkea portin! kiitos !"
tiistai 20. syyskuuta 2016
Miten kerään tietoa lapsesta? (t.1)
A)
Lapsesta voidaan kerätä tietoa monella eri tavalla. Aluksi voisi katsella millaiselta lapsi ulospäin vaikuttaa ( esim. kuinka tulee toimeen muiden lasten ja ohjaajien kanssa), seuraavaksi kysyisin työpaikka ohjaajaltani millainen lapsi on ja samalla kysyisin voisinko katsoa lapselle tehtyä vasua ( tietenkin jos lapsen vanhemmatkin suostuvat), Voisin myös kysyä lapsen vanhemmilta millainen lapsi on ja millainen hänen elämän tilanteensa on juuri nyt. Jos lapsi jo puhuu voin kysyä häneltä itseltään (esim. mistä hän pitää, mitä hän haluaisi tehdä, millainen hänen suosikki kirjansa on yms.). Voisin katsoa myös lapsen elämän kansiota josta voisin huomata pitääkö lapsi piirtämisestä, kirjoitamisesta ja millaisia muistoja hänellä on. Niistä voisin katsoa kuinka hänen hieno motoriset taidot ovat kehittynyt ja mistä hän mahtaisi pitää. Ulkona voisin havainnoida tykkääkö lapsi leikkiä muiden kanssa vai viihtyykö hän enemmän yksin. Pitääkö hän juoksemisesta (ja pysyykö tasapaino hyvin) vai enemmän asioiden tutkimisesta.
On tärkeää katsoa lasta monesta eri näkökulmasta, jotta lapsesta saataisiin mahdollisimman laaja käsitys, mitkä ovat hänelle helppoja ja mieluisia ja mitkä ovat hänelle haastavampia ja mitä hän ei haluaisi tehdä. Näiden havantojen avulla voidaan huomata mitä lapsen täytyisi viellä harjoitella ja missä hän on jo edistynyt. Havainnoista tulisi kertoa myös vanhemmille ja yhdessä heidän kanssaan pohditaan miten lasta voisi auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeä kysyä myös lapsen vanhemmilta, sillä lapsi usein toimii kotona ja päiväkodissa eri tavoin. Ja mitä enemmän tietoa lapsesta on sitä paremmin lasta voidaan tukea ja auttaa.
B)
TYÖPROSESSIN NELJÄ VAIHETTA
1.
1. Havainnointi: tunnistetaan lapsen vahvuudet ja kehityksen kohteet. katsomalla lapsen kehityksestä motoristen taitojen, puheen kehityksen ja sosiaalisten taitojen avulla. Näiden tietojen
avulla voidaan luoda tavoitteita.
2. Tavoitteet: Pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä, kirjaamalla lapsen varhaiskasvatus suunnitelmaan kehityksen kohteita, joihin voidaan toiminnalla ja harjoituksilla mahdollistamaan ja saavuttamaan (realistisia tavoitteita esim. saksilla paperin leikkaaminen)
3.Tavoitteelinen toiminta: Harjoitellaan tavoitteiden mukaista toimintaa sekä päiväkodissa että kotona. esim. jos lapsi on hyvin arka eikä uskalla leikkiä muiden lasten kanssa, hän menisi aikuisen kanssa aluksi mukaan leikkiin ja aikuinen olisi siinä niin kauan kunne lapsi pärjää jo itsenäisesti.( Aloitetaan pienryhmässä lopuksi isompaan ryhmään)
4. Arvionti: Arvioidaan kuinka hyvin tavoite toteutui ja jos tavoite ei toteutunut toivotusti muutetaan hieman toiminta tapaa. (esim. Miten Pekka uskaltaisi lähteä itsenäisesti leikkiin vaan haluaisi aikuisen mukaan . Uusi suunitelma = Aikuinen voisi katsoa etäältä kun Pekka leikkii)
2.1 Liisa, 3v, varastaa leluja toisilta.
Havainto: Ottaa leluja muilta. Liisa kiinnostuu heidän leluihin, eikä oma lelu enään kiinnosta.
Tavoite: Liisa odottaisi omaa vuoroaan käyttää kyseistä lelua. Ei ottaisi leluja toisilta.
Toiminnan toteutus: Aikuinen kertoisi Liisalle miksi leluja ei saa ottaa toisilta. Lelujen vaihtoa voisi harjoittaa vaikkapa pienimuotoisilla leikeillä jossa tietyn ajan päästä leluja vaihdettaisiin keskenään.
Arviointi: Liisa ottaa sillointällöin leluja toisilta. Liisaa voisi motivoida tarroilla. -> Uusi tavoite: Liisa saisi tarroja tietyn ajan kuluttua. Esim. kun Liisa on ollut nätisti 5 päivää, eikä hän ole ottanut kenenkään toisen lelua vaan on odottanut vuoroaan hän saisi yhden tarran, tämä jatkuisi mutta pidemmällä aikaväleillä.
2.2 Pekka, 4v, ei pysy jonossa
havainto: Pekka ei pysy jonossa paikallaan vaa lähtee tönimään ja etuilemaan jonossa.
Tavoite: Pekka pysyisi omalla paikallaan ja odottaisi vuoroaan.
Toiminnan toteutus: Aluksi Pekka kävelee aikuisen kanssa käsikädessä, mutta pikkuhiljaa pekkaa voisi alkaa opettamaan erilaisten leikkien avulla odottamaan vuoroaan esimerkiksi vettäkengässä leikin avulla, sillä siitä hän oppisi pettymystä ja odotusta
Arviointi: Pekka ei lähde enään etuilemaan, mutta jonosta hän poistuu välillä. Pekkaa voisi auttaa erillaiset odotus pelit jotka tekisi odotuksesta hauskempaa.
Lapsesta voidaan kerätä tietoa monella eri tavalla. Aluksi voisi katsella millaiselta lapsi ulospäin vaikuttaa ( esim. kuinka tulee toimeen muiden lasten ja ohjaajien kanssa), seuraavaksi kysyisin työpaikka ohjaajaltani millainen lapsi on ja samalla kysyisin voisinko katsoa lapselle tehtyä vasua ( tietenkin jos lapsen vanhemmatkin suostuvat), Voisin myös kysyä lapsen vanhemmilta millainen lapsi on ja millainen hänen elämän tilanteensa on juuri nyt. Jos lapsi jo puhuu voin kysyä häneltä itseltään (esim. mistä hän pitää, mitä hän haluaisi tehdä, millainen hänen suosikki kirjansa on yms.). Voisin katsoa myös lapsen elämän kansiota josta voisin huomata pitääkö lapsi piirtämisestä, kirjoitamisesta ja millaisia muistoja hänellä on. Niistä voisin katsoa kuinka hänen hieno motoriset taidot ovat kehittynyt ja mistä hän mahtaisi pitää. Ulkona voisin havainnoida tykkääkö lapsi leikkiä muiden kanssa vai viihtyykö hän enemmän yksin. Pitääkö hän juoksemisesta (ja pysyykö tasapaino hyvin) vai enemmän asioiden tutkimisesta.
On tärkeää katsoa lasta monesta eri näkökulmasta, jotta lapsesta saataisiin mahdollisimman laaja käsitys, mitkä ovat hänelle helppoja ja mieluisia ja mitkä ovat hänelle haastavampia ja mitä hän ei haluaisi tehdä. Näiden havantojen avulla voidaan huomata mitä lapsen täytyisi viellä harjoitella ja missä hän on jo edistynyt. Havainnoista tulisi kertoa myös vanhemmille ja yhdessä heidän kanssaan pohditaan miten lasta voisi auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeä kysyä myös lapsen vanhemmilta, sillä lapsi usein toimii kotona ja päiväkodissa eri tavoin. Ja mitä enemmän tietoa lapsesta on sitä paremmin lasta voidaan tukea ja auttaa.
B)
TYÖPROSESSIN NELJÄ VAIHETTA
1.
1. Havainnointi: tunnistetaan lapsen vahvuudet ja kehityksen kohteet. katsomalla lapsen kehityksestä motoristen taitojen, puheen kehityksen ja sosiaalisten taitojen avulla. Näiden tietojen
avulla voidaan luoda tavoitteita.
2. Tavoitteet: Pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä, kirjaamalla lapsen varhaiskasvatus suunnitelmaan kehityksen kohteita, joihin voidaan toiminnalla ja harjoituksilla mahdollistamaan ja saavuttamaan (realistisia tavoitteita esim. saksilla paperin leikkaaminen)
3.Tavoitteelinen toiminta: Harjoitellaan tavoitteiden mukaista toimintaa sekä päiväkodissa että kotona. esim. jos lapsi on hyvin arka eikä uskalla leikkiä muiden lasten kanssa, hän menisi aikuisen kanssa aluksi mukaan leikkiin ja aikuinen olisi siinä niin kauan kunne lapsi pärjää jo itsenäisesti.( Aloitetaan pienryhmässä lopuksi isompaan ryhmään)
4. Arvionti: Arvioidaan kuinka hyvin tavoite toteutui ja jos tavoite ei toteutunut toivotusti muutetaan hieman toiminta tapaa. (esim. Miten Pekka uskaltaisi lähteä itsenäisesti leikkiin vaan haluaisi aikuisen mukaan . Uusi suunitelma = Aikuinen voisi katsoa etäältä kun Pekka leikkii)
2.1 Liisa, 3v, varastaa leluja toisilta.
Havainto: Ottaa leluja muilta. Liisa kiinnostuu heidän leluihin, eikä oma lelu enään kiinnosta.
Tavoite: Liisa odottaisi omaa vuoroaan käyttää kyseistä lelua. Ei ottaisi leluja toisilta.
Toiminnan toteutus: Aikuinen kertoisi Liisalle miksi leluja ei saa ottaa toisilta. Lelujen vaihtoa voisi harjoittaa vaikkapa pienimuotoisilla leikeillä jossa tietyn ajan päästä leluja vaihdettaisiin keskenään.
Arviointi: Liisa ottaa sillointällöin leluja toisilta. Liisaa voisi motivoida tarroilla. -> Uusi tavoite: Liisa saisi tarroja tietyn ajan kuluttua. Esim. kun Liisa on ollut nätisti 5 päivää, eikä hän ole ottanut kenenkään toisen lelua vaan on odottanut vuoroaan hän saisi yhden tarran, tämä jatkuisi mutta pidemmällä aikaväleillä.
2.2 Pekka, 4v, ei pysy jonossa
havainto: Pekka ei pysy jonossa paikallaan vaa lähtee tönimään ja etuilemaan jonossa.
Tavoite: Pekka pysyisi omalla paikallaan ja odottaisi vuoroaan.
Toiminnan toteutus: Aluksi Pekka kävelee aikuisen kanssa käsikädessä, mutta pikkuhiljaa pekkaa voisi alkaa opettamaan erilaisten leikkien avulla odottamaan vuoroaan esimerkiksi vettäkengässä leikin avulla, sillä siitä hän oppisi pettymystä ja odotusta
Arviointi: Pekka ei lähde enään etuilemaan, mutta jonosta hän poistuu välillä. Pekkaa voisi auttaa erillaiset odotus pelit jotka tekisi odotuksesta hauskempaa.
lauantai 27. elokuuta 2016
Havainnointitehtävä:
Iina on iloinen neljä vuotias tyttö. Iina on kiinnostunut jalkapallosta ja tanssimisesta. Iina on luonteeltaan todella sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Hän halusi mielellään auttaa minua tässä tehtävässä. Iinan arkeen kuuluu paljon uuden opettelua ja vanhempien kannustus on Iinalle todella tärkeää. Tällähetkellä Iina opettelee itse pyyhkimään vessassa, vanhempien mukaan Iina oppi vähän liiankin helposti pyyhkimään, sillä hänelle oli asetettu tavotteita ja kun Iina selviytyi yhdelle tavoitteelle hänen palkintoina oli uusi DVD-elokuva. Iinan veljet auttavat häntä paljon mm. pukeutumisessa. Iina on todella omatoiminen ja tykkää tehdä asioita itse, jos asiat eivät kuitenkaan mene sillä tavalla kun Iina haluaisi hän kyllä ilmoittaa asiasta.
SOSIAALINEN KEHITYS:
Iinan vuorovaikutus taidot ovat hyvät, hän tykkää leikkiä muiden lasten kanssa mielellään. Usein Iina pelaakin jalkapalloa veljiensä kanssa. Iina tulee myös toimeen aikuisten kanssa, sillä hän pitää juttelemisesta ja rakastaa kertoa asioita hänen elämästään ilman turhia ujosteluita. Iina rakastaa leikkimistä, hänen mieleensä ovat barbi leikit, sekä roolileikit. Kun olin hänen luonaan leikimme kissa leikkiä. Leikissä Iina oli kissa ja minä hänen kasvattajansa. Iina leikkii paljon ja hänellä on todella hyvä mielikuvitus. Iina saa luotua elottomat esineet eloon ja hän saa luotua itselleen kokonaan uuden maailman leikilleen.
FYYSINEN KEHITYS:
Iinan karkea motoriset taidot ovat todella hyvät. Iina pitää juoksemisesta ja hän pysyy hyvin pystyssä. Iina tanssii paljon, hän harrastaa satu tanssia ja hän aloittaa jalkapallon ensi kesänä. Iinan on täytynyt oppia juoksemaan ja pitämään tasapainonsa, sillä hän haluaa päästä mukaan veljiensä leikkeihin ja peleihin. Sain itse nähdä hienon esityksen jonka Iina oli oppinut satu tanssissa, tanssin aiheena oli tuttu lasten laulu pikkuiset kultakalat. Iina esitti laulun laulaen ja tanssien. Myös Iinan kädentaidot ovat hyvät. Iina pitää piirtämisestä ja onkin värittänyt monta värityskirjaa kannesta kanteen. Myös saksien käyttöä Iina on harjoitellut leikkaamalla värityskirjan kuvia irti. Iina piirsi tätä tehtävää varten yhden kuvan
SOSIAALINEN KEHITYS:
Iinan vuorovaikutus taidot ovat hyvät, hän tykkää leikkiä muiden lasten kanssa mielellään. Usein Iina pelaakin jalkapalloa veljiensä kanssa. Iina tulee myös toimeen aikuisten kanssa, sillä hän pitää juttelemisesta ja rakastaa kertoa asioita hänen elämästään ilman turhia ujosteluita. Iina rakastaa leikkimistä, hänen mieleensä ovat barbi leikit, sekä roolileikit. Kun olin hänen luonaan leikimme kissa leikkiä. Leikissä Iina oli kissa ja minä hänen kasvattajansa. Iina leikkii paljon ja hänellä on todella hyvä mielikuvitus. Iina saa luotua elottomat esineet eloon ja hän saa luotua itselleen kokonaan uuden maailman leikilleen.
FYYSINEN KEHITYS:
Iinan karkea motoriset taidot ovat todella hyvät. Iina pitää juoksemisesta ja hän pysyy hyvin pystyssä. Iina tanssii paljon, hän harrastaa satu tanssia ja hän aloittaa jalkapallon ensi kesänä. Iinan on täytynyt oppia juoksemaan ja pitämään tasapainonsa, sillä hän haluaa päästä mukaan veljiensä leikkeihin ja peleihin. Sain itse nähdä hienon esityksen jonka Iina oli oppinut satu tanssissa, tanssin aiheena oli tuttu lasten laulu pikkuiset kultakalat. Iina esitti laulun laulaen ja tanssien. Myös Iinan kädentaidot ovat hyvät. Iina pitää piirtämisestä ja onkin värittänyt monta värityskirjaa kannesta kanteen. Myös saksien käyttöä Iina on harjoitellut leikkaamalla värityskirjan kuvia irti. Iina piirsi tätä tehtävää varten yhden kuvan
Iinan piirtämä kuva!
PSYYKKINEN KEHITYS:
Iina on todella temperamenttinen ja alkaa helposti ohjeistamaan muita. Iina ei pidä jos asiat eivät mene hänen tahtonsa mukaan, tällöin hän ilmaisee itsensä sanomalla suoraan miltä hänestä tuntuu. Iina jaksaa keskittyä todella hyvin, mutta joskus hänen huomionsa kiinityy johonkin muuhun ja tällöin aikaisempi asia jota hän teki unohtuu ja häntä muistutellaan jatkamaan edellistä touhuaan. Iinan puhe on selkeää ja monipuolista. Hän osaa kertoa tarha päivistään, mummolasta ja monesta muustakin asiasta. Iina osaa puhua aikuisille eritavalla kun vaikkapa veljilleen. Iinan veljet puhuvat Iinan kanssa paljon ja joitakin riitojakin on ollut. Iina ymmärtää myös todella paljon. Pystyin kertomaan tästä tehtävästä hänelle ja hän kyseli paljon mitä tulisin kysymään ja mitä minä voisin vielä kysyä häneltä.
IINAN ARKI VANHEMPIEN KERTOMANA:
Iinan arki sujuu vanhempien mielestä todella rauhallisesti. Aamulla Iina suostuu lähtemään päiväkotiin hyvillä mielin. Iinan vanhemmat kertoivat naurahtaen, että Iina puhuu välillä hieman liikaakin. Iina syö hyvin ja pitää erikoisistakin ruuista, mutta usein Iina alkaa ohjeistamaan muita syömisessä ja keskittyy muihin ruokailijoihin, tällöin Iinaa muistutellaan keskittymään syömiseen eikä jutteluun. Iina menee myös hyvin mielellään nukkumaan omaan sänkyyn.
-Emma Karppinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)