Miten toimin TOP- jaksolla (t.5)

 Top- jaksolla haluan osoittaa kiinnostukseni ja osaamiseni ohjaajalleni. Pyrin toimimaan oma aloitteisesti, kypsästi ja oikealla asenteella. Minulla on jo nyt paljon ideoita mitä haluan toteuttaa lasten kanssa. Pidän haasteista, joten haluan haastaa itseni heittäytymään. Haluan osoittaa Top- ohjaajalleni, että minuun voi luottaa. Haluan luoda jotakin uutta ja avata samalla portteja elämässäni.
       Tavoiteenani on opettaa lapsille luonnon läheisyyttä ja sitä miten voidaan käyttää luovuutta hyväkseen. Top jaksolla haluaisin ohjata erilaisia pienryhmiä ja miksei vähän suurempiakin. Ihailen lasten energisyyttä ja haluan käyttää sitä erilaisten leikkien ja pelien muodossa.  Peleissä ja leikeissä otan tietysti lasten iän ja kehitysasteen huomioon.  Annan  lapsille aikaa ja tukea omiin heikkouksiin tavoitteenani niiden vahvistaminen. Tuen myös lasten motorisia taitoja suunnitellessani erilaisia aktiviteetteja. Erilaisia tehtävien ja leikkien avulla havannoin tarvitsisiko lapsi jossakin asiassa apua ja tukea.  Havaitessani heikkouksia otan ne puheeksi työkaverien kanssa.
    Haluan tukea myös lasten kulttuuri kokemusta muunmuassa tekemällä heidän kanssaan erilaisia tutkimuksia ja samalla myös havantoja.   Haluan myös luoda lasten vanhempien kanssa hyvät suhteet. Odotan innolla,että pääsen kertomaan lasten vanhemmille heidän päivästään ja mitä ollaan juuri sinä päivänä touhuiltu. Haluan myös kuulla heidän lapsesta enemmän. Pyrin luon lapsille turvallisen ja mukavan ympäristön ja kannustan lapsia leikkimään toistensa kanssa ja kehun heitä onnistuessaan. Kannustan heitä toimimaan oikein ja lohdutan heitä jos heillä on paha mieli.   Annan lapselle huomiota kun hän sitä tarvitsee ja näytän kiinnostuneisuuteni hänelle
  Panostan lasten liikkumiseen ja monipuoliseen tekemiseen. Kehitän vanhoista leikeistä uusia muokkaamalla ja tekemällä niistä parempia juuri näille lapsille. Annan lapsille myös mahdollisuuden olla omiaitsejään enkä ala muuttamaan heitä.  Annan lapsille mahdollisuuksia päättää  heidän omista asioistaan( esimerkiksi: Montako perunaa haluaisit?, Minkä värisen liidun haluaisit?, Mitä haluaisit leikkiä?).

ESIMERKKEJÄ MITÄ HALUAISIN TOTEUTTAA TOP- JAKSOLLA:

• 1-2.v.  Harjoittelevat piirtämistä paksuilla liiduilla. Harjoituksessani piirretään suurelle paperille eri värejä käyttäen ja lopulta teos voitaisiin laittaa seinälle kaikkien näkyville.
• 2-3.v. osaavat jo kävellä melkein itsenäisesti, haluaisin harjoittaa heidän kävelyään erilaisilla  radoilla. Esim. Tasapaino harjoituksilla, kolmipyörä radoilla, kiipeily harjotuksilla ja sokkeloilla jossa lapset voisivat pujotella erilaisten esteiden välistä.
• 3-4.v. Opettelevat mm. käyttämään pinsetti otetta ja saksia. Harjoitteessani antaisin lapsille tehtäväksi leikata eri kokoisia ja värisiä paperin palasia ja heidän tulisi liimata palaset paperille erilaisiin muotoihin.
• 4-5.v. Pitävät jo erilaisista haasteista, joten harjoitteessani olisimme ulkona ja lasten tavoitteena olisi pelata polttopalloa. Tässä he oppisivat heittämään palloa ja samalla väistelemään sitä.
• 5-6 v. Lapset osaavat jo paljon kaiken laista, mutta antaisin heille tehtäväksi muovailla muovailuvahasta erilaisia  eläimiä ja muita hahmoja.

Lapsen ja lapsiryhmän ohjaaminen (t.4)

Lapsi tarvitsee ohjaamista, jotta oppisi kaiken tarpeellisen. Aina lapsen tai lapsi ryhmän ohjaaminen ei ole helppoa. Ohjattavalle annetaan mahdollisuus osallistua ja tehdä rohkeasti itse. Ohjatessa aikuisen tulee kohdata lapset aidosti ja kiireettömästi. Tämän pitää ottaa myös kaikki lapset huomioon ohjatessaan, sillä osa lapsista saattaa tarvita tiukempia ohjeita ja toiset säikähtää jo pienistä käskyistä. Aikuisen pitää luoda lapselle turvallinen ympäristö   jossa hän voi olla huoletta.  

   Noin. 2 vuotiaana lapsi hakeutuu jo muiden seuraan ja tällöin hän alkaa ottamaan mallia muista lapsista ja aikuisista. Tällöin lasta voidaan opettaa uusiin asioihin ryhmän kautta, jossa on lapsia joiden täytyisi oppia vaikkapa potkimaan palloa, mutta myös niitä jotka osaavat jo potkia palloa. Tällöin lapsi voi katsoa vertaisiaan ja hahmottaa kuinka hänenkin tulisi toimia. Ryhmässä lapsi oppii myös toimimaan ja käyttäytymään muiden lasten kanssa.  Pienryhmissä lapsille voidaan opettaa  paljon kaikenlaista toiminnallista, mutta myös paljon rauhallisiampiakin asioita.   Ryhmiin jaetaan erilaisia ihmisiä, jotta lapset oppisivat toimimaan myös erilaisten ihmisten kanssa. Erilaisissa ryhmissä muodostuu erilaisia ja uusi suhteita lasten välille.

  Lasta ohjatessa pitää puhua selkeästi, rauhallisesti ja tarkistaa, että lapset ovat kuunnelleet ja ymmärtänyt ohjeet oikein. Ohjeita kannattaa kertoa vähitellen, sillä edes aikuiset eivät ymmärrä jos kaikki ohjeet sanotaan kerralla, vaan kannattaa jakaa ohjeet pienempiin osiin. Lapsien kanssa saa olla luova ja kannattaa vaihtaa ohjaus tapoja, ja etsiä juuri tuolle lapselle tai lapsi ryhmälle toimivin tapa kertoa seuraavasta tehtävästä.   Lapset rakastavat kun saavat pohtia mitä mahtaisi olla seuraavaksi. He kyllä ymmärtävät jos näytät vaikka kuvaa pojasta joka potkii palloa. Tällöin he ymmärtävät mitä seuraavaksi tehdään. Myös erillaiset esineet ovat lapsista mielenkiintoisia.

  On tärkeää, että kun puhuu niin muut kuuntelee, sillä ei ole mukava puhua kenenkään kanssa kilpaa ja erityisesti lasten kanssa möly saattaa nousta nopeasti ylivoimaiseksi. Lapsia voidaan rauhoittaa monella tavalla , mutta itse hakisin koko ryhmän huomiota kun haluan kaikkien keskittyvän. Tällöin kannattaa vaikkapa alkaa tekemään jotakin outoa ääntä, jotta lapset kiinnittävät huomionsa sinuun ja lopettavat keskustelunsa.

 

  Esimerkki:  PIIRTÄMINEN: 

Laitan paperit ja paksut liidut odottamaan lapsia. Kun lapset saapuvat huoneeseen annan heille ensimmäisen ohjeen jossa sanon, ettei liituihin ja paperiin saa viellä koskea ja kerron,  että soitan kohta musiikkia ja pyydän heitä miettimään samalla mitä se musiikki tuo heille mieleen. Kuuntelun jälkeen pyydän lapsia piirtämään sen asian mikä heillä on mielessä. Piirtämisen jälkeen sanon lapsille, että valitsevat sopivan värin ja teemme heidän piirustuksille kehykset. Lopulta laitan lasten työt seinälle eteiseen jotta lasten vanhemmatkin näkisivät heidän lapsen piirustuksen.

  

Lapselle ominaiset tavat toimia (t.3)

Lapsen ominaiset tavat toimia ovat:

• Leikkiminen= Lapsen työ on leikkiä, ja he leikkivät paljon luonnostaan. Tukisin TOP- jaksolla heidän leikkimistä yhdistämällä erilaisia leikkejä  eri tilanteisiin.  Esimerkiksi: Lapset opettelevat jakamaan leluja. Tekisin siitä leikin sillä tavalla, että jokaisella olisi hernepussi jota kierrätetään ympyrässä hämä-hämä-häkki laulun mukaan. Kun laulu loppuu lapsi jolla on hernepussi heittää sen toiselle lapselle sanoen  samalla tämän nimen. -> Leikin ideana on oppia toisten nimiä, jakamista, sekä laulun ja hienomotoriikan yhdistämistä.
• Liikkuminen= päivittäinen liikunta on lapselle normaalia ja suotavaa. Liikkuminen vaikuttaa lapsen kasvuun todella paljon fyysisesti, henkisesti, sekä sosiaalisesti.  Päiväkodissa soveltaisin liikunta ratoja, ulko- ja sisä leikkejä, palloleikkejä ja ajattelu leikkejä lapsien iän huomioiden.  Esimerkiksi: liikunta rata sisällä. ryhmässä on 3-4 vuotiaita lapsia. Alla oleva kuva on suunnitelma kyseisestä liikunta radasta. Rata on suunniteltu siten , että se palvelee lapsen kehitystä 3-4 vuotiaiden osalta.

• Tutkiminen= Pienestä pitäen lapsi löytää tutkimalla uutta. Lapsi löytää uutta joka päivä aisteillaan. Jotta lapsi oppisi mahdollisimman paljon tämän ympäristön tulisi olla kannustava ja muuttuva iän myötä. Taaperolle riittää, että saa tutkia lähiympäristöään, mutta tämän kasvaessa hän haluaa tutkia aina vain enemmän ja enemmän. Lapselle pitää antaa mahdollisuus tutkia, eikä lasta pitäisi rajoittaa paljoa. Tukisin lapsen uuden tutkimista viemällä lapset metsään (työkaverin kanssa). Metsässä katsoisimme erilaisia  kasveja ja miten ne eroavat toisistaan. Samalla katsoisimme löytyykö luonnosta jotakin muuta. Yhdessä pohtisimme mitä voisimme tehdä jotta luonto pysyisi samanlaisena. Veisin lapset mieluiten syksyn aikaan, sillä silloin metsässä on paljon ruskan värejä tai keväällä sillä tällöin lapset näkisivät kuinka luonto kasvaa taas vihreäksi ja kauniiksi.
• Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen= Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen kuuluu kaikkiin kulttuureihin. Taiteen avulla lapsi voi ilmaista itseään  ja tunteitaan  omalla tavallaan. Taiteen avulla lapsi pystyy samaistumaan toisiin ihmisiin.  Päiväkodissa lasta pitää tukea taiteen ja kulttuurin avulla. Tukisin lasten taiteellista kokemusta ja ilmaisemista, erilaisilla lauluilla ja piirustuksilla. Antaisin lasten luovasti maalata, sekä piirtää erilaisia kuvia eri värejä käyttäen. Opettaisin lapsille erilaisia laululeikkejä jotka opettaisi lasta käyttämään motorisia taitojaan ja harjaannuttamaan omia haastavuuden kohteitaan. 

Ohjaava kasvatus ( t.2)

 A)   Ohjaava kasvatus on kasvattajan ja lapsen välistä molemminpuolista kunnioitusta. Ohjaavassa kasvatuksessa kasvattaja ottaa lapsen iän ja kehitys asteen huomioon, tällöin hän asettaa oikeanlaiset odotukset ja  rajat.  Kasvattaja pystyy tällöin perustelemaan sääntöjä ja valvomaan sääntöjen toteutumista. Sääntöjen  pohjana on kuitenkin lapsen tarpeet,  hänen mielipiteitä kuunnellen. 
  Ohjaavassa kasvatuksessa kasvattaja osaa myös myöntää virheensä ja pyytää tarvittaessa anteeksi. Heidän tulisi olla aidosti kiinnostuneita lapsesta ja heidän huolistaan. 
Ohjaavassa kasvatuksessa tarkeintä on hyväksyntä, välittäminen ja luottamus. 

 Ohjaava  kasvatustyyli on tärkeä, sillä  siinä kasvattaja ja lapsi on oikeanlaisessa yhteydessä toisiinsa. On tärkeää, että  asettaa rajoja, mutta silti kaiken takana on se, että kasvattaja rakastaa ja välittää lapsestaan, eikä antais häntä mistään hinnasta pois.  

 ESIMERKKI ->   Leikkipuisto
 Lapsi jonka kanssa olen leikki puistossa on kaksi vuotias Elli, joka haluaisi mennä isommille lapsille tarkoitettuun kiipeily telineeseen. Kerron Ellille, että hän on vielä liian pieni leikkimään kyseisessä leikki telineessä. Elli alkaa itkemään. Nostan hänet syliin ja selitän hänelle, että kun hän kasvaa  hän saa mennä leikkimään telineeseen. Kerron hänelle myös, että jos hän leikkisi telineessä häntä voisi sattua kun leikki telineessä olevan verkon silmut ovat Ellille liian isoja ja hän voisi pudota maahan ja tällöin Elliä sattuisi. Lopuksi lupaan Ellille kun tämä kasvaisi hän saa leikkiä kyseisessä leikki telineessä.

 B)   Rajat ovat todella tärkeitä, sillä lapsen tulee saada tietää mitä hän saa ja mitä hän ei saa tehdä. Välillä on hyvä asettaa tiukempia sääntöjä jos lapsi niitä tarvitsee. Säännöistä kuitenkin tulee näkyä lapselle se, että vanhemmat välittävät hänestä, mutta myös se että miten vältetään hankaluudet. Päiväkodissa lapsi oppii eniten sääntöjen avulla. Tällöin säännöt ovat todella tärkeitä, sillä usein lapset kokeilevat rajojaan ja samalla kasvattajan kärsivällisyyttä. Lapsen kanssa on hyvä keskustella miksi jokin sääntö on olemassa, jotta hän ymmärtää miksi hänen tulisi noudattaa kyseistä sääntöä.

 esimerkki: LUKUHETKI
 Vilho ja Liisa ja viisi muuta lasta ovat kuuntelemassa kun luen heille Tatu ja Patu  päiväkodissa kirjaa. Hetken päästä Vilho ja Liisa alkavat kuitenkin riitelemää ja Vilho lyö Liisaa.  Lopetan lukemisen ja pyydän Vilhoa tulemaan viereeni istumaan kauemmas Liisasta. Liisa kuitenkin alkaa irvistelemään Vilholle. Pyydän Liisaa tulemaan istumaan minun toiselle puolelle. Lopetettuani lukemisen pyydän Liisaa ja Vilhoa jäämään hetkeksi kanssani. Pyydän heitä kertomaan mitä tapahtui. Kun molemmat olivat kertoneet mitä oli tapahtunut, pyysin Heitä pyytämään toisiltaan anteeksi. Lopuksi kerron heille miksi pyysin heitä tulemaan istumaan viereeni ja kerron kuinka paljon toiset lapset häiriityivät kyseisestä välikohtauksesta. 

esimerkki 2: Ulkona Matti lähtee portista ulos juoksentelemaan kävelytielle
 Iltapäivällä joltain vanhemmalta oli jäännyt portti auki ja Matti huomasi sen ja lähti portista ulos. Nähtyäni Matin teon menen hänen luokseen ja sanon selkeästi hänelle, että tämän on tultava takaisin päiväkodin alueelle. Matti ei tottellut joten odotan, että hän tulee kohdalleni ja otan hänen kädestä kiinni ja kävelemme yhdessä  takaisin päiväkodin alueelle. Sanon Matille, että hän ei saa mennä portteista ulos ilman lupaa tai aikuista.  Kerron hänelle myös, että hänelle olisi voinnut käydä pahasti jos hän olisi päässyt autotielle asti. Kysyn häneltä miksi hänelle olisi voinnut käydä jotakin pahaa. Matti osasi viisaasti vastata , että jos tiellä olisi tullut autoja tai pyöriä. Kysyn viellä, että miltähän Matin vanhemmista olisi tuntunut jos heidän rakkaalle pojalle olisi sattunut jotakin. Koska Matilla oli usein tapana leikkiä portin vieressä ehdotin hänelle haluaisiko hän tulla leikkimään muiden lasten kanssa banaani hippaa vai haluaisiko hän mennä keinumaan ja laskemaan mäkeä. Lopulta matti meni muiden lasten kanssa leikkimään banaani hippaa. Varmiistaakseni, ettei kukaan lapsista menisi aukinaisesta portista ulos tein lapun jossa luki " Muistathan sulkea portin! kiitos !"

Miten kerään tietoa lapsesta? (t.1)

A) 
    Lapsesta voidaan kerätä tietoa monella eri tavalla. Aluksi voisi katsella millaiselta lapsi ulospäin vaikuttaa ( esim. kuinka tulee toimeen muiden lasten ja ohjaajien kanssa), seuraavaksi kysyisin työpaikka ohjaajaltani millainen lapsi on ja samalla kysyisin voisinko katsoa lapselle tehtyä vasua ( tietenkin jos lapsen vanhemmatkin suostuvat), Voisin myös kysyä lapsen vanhemmilta millainen lapsi on ja millainen hänen elämän tilanteensa on juuri nyt. Jos lapsi jo puhuu voin kysyä häneltä itseltään (esim. mistä hän pitää, mitä hän haluaisi tehdä, millainen hänen suosikki kirjansa on yms.). Voisin katsoa myös lapsen elämän kansiota josta voisin huomata pitääkö lapsi piirtämisestä, kirjoitamisesta ja millaisia muistoja hänellä on. Niistä voisin katsoa kuinka hänen hieno motoriset taidot ovat kehittynyt ja mistä hän mahtaisi pitää. Ulkona voisin havainnoida tykkääkö lapsi leikkiä muiden kanssa vai viihtyykö hän enemmän yksin.  Pitääkö hän juoksemisesta (ja pysyykö tasapaino hyvin) vai enemmän asioiden tutkimisesta.

   On tärkeää katsoa lasta monesta eri näkökulmasta, jotta lapsesta saataisiin mahdollisimman laaja käsitys, mitkä ovat hänelle helppoja ja mieluisia ja mitkä ovat hänelle haastavampia ja mitä hän ei haluaisi tehdä. Näiden havantojen avulla voidaan huomata mitä lapsen täytyisi viellä harjoitella ja missä hän on jo edistynyt. Havainnoista tulisi kertoa myös vanhemmille ja yhdessä heidän kanssaan  pohditaan miten lasta voisi auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeä kysyä myös lapsen vanhemmilta, sillä lapsi usein toimii kotona ja päiväkodissa eri tavoin. Ja mitä enemmän tietoa lapsesta on sitä paremmin lasta voidaan tukea ja auttaa.


B)
       TYÖPROSESSIN NELJÄ VAIHETTA
 1.
    1. Havainnointi: tunnistetaan lapsen vahvuudet ja kehityksen kohteet. katsomalla lapsen kehityksestä motoristen taitojen, puheen kehityksen ja sosiaalisten taitojen avulla. Näiden tietojen
avulla voidaan luoda tavoitteita.

2. Tavoitteet:  Pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä, kirjaamalla lapsen varhaiskasvatus suunnitelmaan kehityksen kohteita, joihin voidaan toiminnalla ja harjoituksilla mahdollistamaan ja saavuttamaan (realistisia tavoitteita esim. saksilla paperin leikkaaminen)

3.Tavoitteelinen toiminta: Harjoitellaan tavoitteiden  mukaista toimintaa sekä päiväkodissa että kotona. esim. jos lapsi on hyvin arka eikä uskalla leikkiä muiden lasten kanssa, hän menisi aikuisen kanssa aluksi mukaan leikkiin ja aikuinen olisi siinä niin kauan kunne lapsi pärjää jo itsenäisesti.( Aloitetaan pienryhmässä lopuksi isompaan ryhmään)

4. Arvionti: Arvioidaan kuinka hyvin tavoite toteutui ja jos tavoite ei toteutunut toivotusti muutetaan hieman toiminta tapaa. (esim. Miten Pekka uskaltaisi lähteä itsenäisesti leikkiin vaan haluaisi aikuisen mukaan . Uusi suunitelma = Aikuinen voisi katsoa etäältä kun Pekka leikkii)


2.1 Liisa, 3v, varastaa leluja toisilta.
Havainto: Ottaa leluja muilta. Liisa kiinnostuu heidän leluihin, eikä oma lelu enään kiinnosta.

Tavoite: Liisa odottaisi omaa vuoroaan käyttää kyseistä lelua. Ei ottaisi leluja toisilta.

Toiminnan toteutus: Aikuinen kertoisi Liisalle miksi leluja ei saa ottaa toisilta. Lelujen vaihtoa voisi harjoittaa vaikkapa pienimuotoisilla leikeillä jossa tietyn ajan päästä leluja vaihdettaisiin keskenään.

Arviointi: Liisa ottaa sillointällöin leluja toisilta. Liisaa voisi motivoida tarroilla. -> Uusi tavoite: Liisa saisi tarroja tietyn ajan kuluttua. Esim. kun Liisa on ollut nätisti 5 päivää, eikä hän ole ottanut kenenkään toisen lelua vaan on odottanut vuoroaan hän saisi yhden tarran, tämä jatkuisi mutta pidemmällä aikaväleillä.


2.2 Pekka, 4v, ei pysy jonossa
havainto: Pekka ei pysy jonossa paikallaan vaa lähtee tönimään ja etuilemaan jonossa.

Tavoite: Pekka pysyisi omalla paikallaan  ja odottaisi vuoroaan.

Toiminnan toteutus: Aluksi Pekka kävelee aikuisen kanssa käsikädessä, mutta pikkuhiljaa pekkaa voisi alkaa opettamaan erilaisten leikkien avulla odottamaan vuoroaan esimerkiksi vettäkengässä leikin avulla, sillä siitä hän oppisi pettymystä ja odotusta

Arviointi: Pekka ei lähde  enään etuilemaan, mutta jonosta hän poistuu välillä. Pekkaa voisi auttaa erillaiset odotus pelit jotka tekisi odotuksesta hauskempaa.

Havainnointitehtävä:

      Iina on iloinen neljä vuotias tyttö.  Iina on kiinnostunut jalkapallosta ja tanssimisesta. Iina on luonteeltaan todella sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Hän halusi mielellään auttaa minua tässä tehtävässä. Iinan arkeen kuuluu paljon uuden opettelua ja vanhempien kannustus on Iinalle todella tärkeää. Tällähetkellä Iina opettelee itse pyyhkimään vessassa, vanhempien mukaan Iina oppi vähän liiankin helposti pyyhkimään, sillä hänelle oli asetettu tavotteita ja kun Iina selviytyi yhdelle tavoitteelle hänen palkintoina oli uusi DVD-elokuva. Iinan veljet auttavat häntä paljon mm. pukeutumisessa. Iina on todella omatoiminen ja tykkää tehdä asioita itse,  jos asiat eivät kuitenkaan mene sillä tavalla kun Iina haluaisi hän kyllä ilmoittaa  asiasta.

 SOSIAALINEN KEHITYS:
      Iinan  vuorovaikutus taidot ovat hyvät,  hän tykkää leikkiä muiden lasten kanssa mielellään. Usein Iina pelaakin jalkapalloa veljiensä kanssa. Iina tulee myös toimeen aikuisten kanssa, sillä hän pitää juttelemisesta ja rakastaa kertoa asioita hänen elämästään ilman turhia ujosteluita. Iina rakastaa leikkimistä, hänen mieleensä ovat barbi leikit, sekä roolileikit. Kun olin hänen luonaan leikimme kissa leikkiä. Leikissä Iina oli kissa ja minä hänen kasvattajansa.  Iina leikkii paljon ja hänellä on todella hyvä mielikuvitus. Iina saa luotua elottomat esineet eloon ja hän saa luotua itselleen kokonaan uuden maailman leikilleen.

  FYYSINEN KEHITYS:
      Iinan karkea motoriset taidot ovat todella hyvät. Iina pitää juoksemisesta ja hän pysyy hyvin pystyssä. Iina tanssii paljon, hän harrastaa satu tanssia ja hän aloittaa jalkapallon ensi kesänä. Iinan on täytynyt oppia juoksemaan ja pitämään tasapainonsa, sillä  hän haluaa päästä mukaan veljiensä leikkeihin ja peleihin. Sain itse nähdä hienon esityksen jonka Iina oli oppinut satu tanssissa, tanssin aiheena oli tuttu lasten laulu  pikkuiset kultakalat. Iina esitti laulun laulaen ja tanssien. Myös Iinan kädentaidot ovat hyvät. Iina pitää piirtämisestä ja onkin värittänyt monta värityskirjaa kannesta kanteen. Myös saksien käyttöä Iina on harjoitellut leikkaamalla värityskirjan kuvia irti. Iina piirsi tätä tehtävää varten yhden kuvan

Iinan piirtämä kuva!

   PSYYKKINEN KEHITYS:

     Iina on todella temperamenttinen ja alkaa helposti ohjeistamaan muita. Iina ei pidä jos asiat eivät mene hänen tahtonsa mukaan, tällöin hän ilmaisee itsensä sanomalla suoraan miltä hänestä tuntuu. Iina jaksaa keskittyä todella hyvin, mutta joskus hänen huomionsa kiinityy johonkin muuhun ja tällöin aikaisempi asia jota hän teki unohtuu ja häntä muistutellaan jatkamaan edellistä touhuaan. Iinan puhe on selkeää ja monipuolista. Hän osaa kertoa tarha päivistään, mummolasta ja monesta muustakin asiasta. Iina osaa puhua aikuisille eritavalla kun vaikkapa veljilleen.  Iinan veljet puhuvat Iinan kanssa paljon ja joitakin riitojakin on ollut. Iina ymmärtää myös todella paljon. Pystyin kertomaan tästä tehtävästä hänelle ja hän kyseli paljon mitä tulisin kysymään ja mitä minä voisin vielä kysyä häneltä.

 IINAN ARKI VANHEMPIEN KERTOMANA:

     Iinan arki sujuu vanhempien mielestä todella rauhallisesti. Aamulla Iina suostuu lähtemään päiväkotiin hyvillä mielin. Iinan vanhemmat kertoivat naurahtaen, että Iina puhuu välillä hieman liikaakin. Iina syö hyvin ja pitää erikoisistakin ruuista, mutta usein Iina alkaa ohjeistamaan muita syömisessä ja keskittyy muihin ruokailijoihin, tällöin Iinaa muistutellaan keskittymään syömiseen eikä jutteluun. Iina menee myös hyvin mielellään nukkumaan omaan sänkyyn.

-Emma Karppinen